Venäjän matkoja..

 Venäjä, sen kauniit rakennukset ja tuo vuosisatojen taakse vievä tunnelma on kokemisen arvoista. Tosin siellä viimeksi vieraillessani tuota vesitti hieman autojen jatkuva tööttäily..mutta hei, sivukujilla on hiljaisempaa! Hotellistani oli kaunis näkymä Punaiselle torille. Muutama katukissa hyppi usein hotellini parvekkeelle minua tervehtimään. Ne kuulemma olivat hotellin vakivieraita. Nimetkin minulle kerrottiin, mutta ne olivat liian vaikeita minulle ääntää. Joten kutsuin niitä Raidaksi ja Mussukaksi.

Tämän kerran askarteluprojektissa on ehkä joillekin jotain tuttua. Kissat ovat peräisin vanhasta mainoskamppanjasta. Maalasin niistä toisen puolen. Kannattiko säästää näin kauan? No tottakai!

Moskova-tauluun käytin julisteen lisäksi kierrätyskeskuksestä löytyneitä kortteja joissa näyttää lukevan jotain venäjäksi. En tiedä yhtään ovatko oikeasti sieltä. Lisäksi käytin kaunista nuottipaperia, sillä Venäjän vanha musiikki-kulttuuri kiinnostaa minua.

Venäläinen ruoka

Stroganoff (tai Stroganov) on sellainen ruoka josta itse pidän kovasti, mutta mitä tulee syötyä harvoin. Purkillinen sitä kun maksaa päälle neljä euroa, se tuntuu paljolta. Tulee mieluummin ostettua tuoretta lihaa. Lisäsin siihen vähän smetanaa, sillä sitähän venäläiset käyttävät kaikessa, ja täytyy sanoa, se maistui oikein hyvältä. Tässä reseptissä on kiehautettu stroganoff pannulla ja lisätty pariisin perunoita sekä hitunen kermaa. Niin helppoa että vähän hävettää.
 Stroganovin sanotaan muuten olevan peräisin jo 1500-luvulta Stroganovin suvulta Venäjältä jotka "omistivat käytännössä koko Siperian". Tästä on monia teorioita.. joidenkin mukaan resepti olisi peräisin Ranskasta, keittiömestareilta jotka olisivat tarvinneet suussa helposti murenevan liharuoan reseptiä huonohampaisille isännilleen.

Löysin kivan pienen elintarvike kaupan jossa myytiin pääasiassa virolaisia elintarvikkeita (Viron kauppa, Pikku huopalahti) Sieltä ostin smetanaa ja muuta pientä kivaa. Toisesta kaupasta löytyivät loput tarvikkeet venäläisten "blinien" tekoon. Koska blini-kausi on talvella, aitoja blinejä en löytänyt edes pakkasesta. Niiden kokkaaminen ei innostanut, joten ostin ohukaisia niitä korvaamaan. Ei nyt ollenkaan sama asia, mutta ateria kokonaisuutena oli hyvin onnistunut. Tuli viikon kalatkin syötyä.

Jälkiruoka"blinejä"

Pelmenit ovat suosittuja Venäjällä, näitä on nyt kaksi pusillista, vielä kun saisi ne jossain vaiheessa keiteltyä, niin olisi aika bueno.

Venäläiseen ravintolaan yritin kovasti mennä. Helsingissä on parikin oikein hienoa sellaista, Troikka ja Saslik. Troikan aukioloista en saanut selvää joten yritin onneani Saslikin kanssa. Se oli kyllä auki, mutta selvitessäni sen eteiseen huomasin, että se oli melko täynnä. En sinällään pelkää sairastuvani, mutta ahdistuin ajatuksesta että joutuisin odottamaan ruokiani ja laskuani pitkään.. eikä se yksinään ole niin kovin kivaa. Niinpä Lidlin kautta kotiin. Kuvan otin sentään ulkosalta, jee!

 Venäläinen kulttuuri

Matkallani Venäjällä odotin erityisesti sen eri kulttuuririentoja. Venäläinen baletti on aivan upeaa. Tsaikovskin sävellykset Pähkinänsärkijä ja Joutsenlampi ovat klassikoina useammille tuttuja. Oma ensikosketukseni Tsaikovskiin oli c-kasetti jossa oli Pähkinänsärkijän kappaleita. Tanssin sen tahdissa innoissani joskus viisi- kuusivuotiaana. Yhä tykkään. Innoissani siis lähdin katsomaan balettia, valitsin näistä kahdesta Joutsenlammen. 

 

 

Kävin myös elokuvissa, onneksi näissä ihme ja kumma aina on myös tekstitykset kielelle jota ymmärrän. Pidän taitoluistelun katsomisesta, joten epookki-elokuva Hopealuistimet kiinnitti heti huomioni, vaikka se olikin pukudraama romanssi varkaan ja aatelisen suhteesta. Reilu kaksituntinen aikaa pitää varata jos tämän haluaa katsoa.

Hopealuistimet (Netflix)

Pidän myös dokumenteista. Venäjän tsaareista kertova kolmi-osainen sarjan Netflixistä.. joka on nyt sieltä mystisesti kadonnut. Siellä näyttää kyllä olevan näytelty minisarja samasta aiheesta. Kiva kun historiantunneilta jo unohdetut tiedot tulevat uudestaan mieleen näitä katsellessa.

Euroviisut

Venäjä ottaa euroviisut tosissaan. Ykköseksi selviytyi 2016 Sergey Lazarev - Youare the only one. (tätä tykkään lauleskella youtube-karaokessa). Kakkosena 2007 Serebro -Song 1. Ja kolmosena 2012 Buranovskiye Babushki (eli mummot) - Party for everybody.

Pakko vielä lisätä yksi kaikkien aikojen suosikkini. Ei kyllä Venäjän, mutta Valko-Venäjän 2007 Dmitry Koldun - Work your magic. 

Tässä kaikki tällä kertaa! Seuraavaksi tie vie kohti Tuhannen ja Yhden yön tarinoita, löyhästi perustuen Turkkiin. Matkani alkaa lähentyä loppuaan. Tässä ja sitä seuraavassa kohteessani vietän molemmissa noin kaksi viikkoa. Aikeena on tulla kotia elokuun viimeisenä päivänä viimeistään. Sitten on vielä luvassa jonkunlaista briiffiä matkasta ja sen kohokohdista ja kaikesta muusta sen sellaisesta mistä on kiva kirjoitella. Ensi kertaan!